maanantai 13. helmikuuta 2012

Apu tulee internetistä

Niin kuin hyvin tiedetään, ovat internetin keskustelufoorumit kaikkivaltiaita, kaikkitietäviä ja kaukaa viisaita. Tämän vuoksi ajattelin minäkin luottavaisin mielin ottaa käyttööni harjoitusohjelman, jonka löysin eräältä suomalaiselta juoksupalstalta.

Juoksuharjoitusteni perimmäisin ongelma lienee se, että juoksen paljon, mutta en tarpeeksi vaihtelevasti. Usein käy niin, että tahkoan kolme kertaa viikossa saman yhdentoista kilometrin lenkin samalla tahdilla aina maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin, jonka jälkeen käyn lauantaisin hölköttelemässä aina samana toistuvan tasatahtisen kahdenkymmenen kilometrin kierroksen. Kaupunginvaihdokset saattavat tuoda pientä vaihtelua muuten kalkkeutuneisiin rutiineihini, mutta edellä mainittu kierto toistuu kerrasta toiseen niinä viikkoina, jotka vietän kokonaisuudessaan Kotkassa. Niinpä ajattelin, että harjoitusohjelmaa seuraamalla voisin hieman monipuolistaa juoksuharjoitteitani, sillä omatoimisesti se tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Ohjelma itsessään vaikuttaa juuri passelilta mun tarkoituksiini. Lenkkikerrat ja kilometrimäärät ovat melko tarkalleen samoja kuin nykyisenikin, mutta harjoitteet itsessään ovat paljon vaihtelevimpia. Joudun tosin räätälöimään harjoitteluaikataulua hieman menojeni mukaan, sillä viikoittainen paikkakuntien välillä suhaaminen ja muut kiireet tiputtavat usein monta päivää pois viikottaisesta juoksukalenterista. Tälläkin viikolla saan mielikuvaharjoitteisiin ainakin keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina. Totta kai lenkkeily onnistuisi ainakin periaatetasolla myös matkustuspäivinä, mutta neljän-viiden tunnin junamatkan jälkeen juoksutreeni harvoin pyörii päällimmäisenä mielessä.

Viime keväällä juoksin Rotterdamin maratonilla ajan 4:09, jota toivoisin nyt Hampurissa keventäväni ainakin kymmenellä minuutilla. Lähdin itseasiassa Rotterdamin kisan jälkeen seuraamaan samalta nettisivulta löytämääni kolmen ja puolen tunnin harjoitusaikataulua, mutta huomasin pian tehneeni kovastikin kehnon päätöksen; kyseinen juoksuohjelma ja silloinen kuntotasoni eivät täysin kohdanneet (lue: ohjelma oli tehty oikeasti hyväkuntoisille), joten kävi niin, että parin viikon jälkeen kehoni kaikki mittarit näyttivät punaista ja mielialabarometri mittasi maailmanlopun lukemia.

Ajattelin tänään illalla lähteä testaamaan, josko tämänkertainen ohjelmavalintani osuisi paremmin kohdalleen. Ennen sitä joudun kuitenkin hikoilemaan hetken opintojeni parissa. Syke kovenee niidenkin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti